Kurdien vapautusliikkeen sissien erikoisjoukot pidättivät elokuussa 2017 kaksi Turkin tiedustelupalvelun (MİT) korkea-arvoista agenttia Bashurissa eli Irakin Kurdistanissa. Toinen pidätetyistä, Erhan Pekçetin, on MİT:n kaikista strategisimman haaran, “kotimaan etnisen separatismin” osaston, johtaja. Toinen pidätetyistä, Aydın Günel, on MİT:n kotimaisen ja kansainvälisen henkilöstöhallinnon johtaja. Yhdessä he ovat siis perillä lähes kaikista tiedustelupalvelun tiedoista ja verkostoista.
Tammikuun aikana julkaistuissa kuulusteluvideoissa he ovat myöntäneet monia rikoksia, joista Turkin tiedustelupalvelua on syytetty. He ovat myös antaneet tietoa niiden toteutuksesta ja komentoketjuista. Heidän tunnustuksensa vahvistavat sen, mitä kurdien vapautusliike ja turkkilainen oppositio ovat aina sanoneet: oppositiojohtajien palkkamurhien ja islamistiterroristien aseistamisen kaltaisen valtioterrorismin jäljet johtavat aina presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin asti.
Sissien vastatiedustelu houkutteli tiedustelupalvelun päälliköt ansaan
Erhan Pekçetin ja Aydın Günel pidätettiin vuoden 2017 elokuun alkupuolella lähellä Dukanin patoa Irakin Kurdistanissa. Heidän hallustaan löytyneet passit osoittavat heidän saapuneen Sulaimaniyyan lentokentälle elokuun 3. päivänä. Näiden korkea-arvoisten tiedustelupalvelun agenttien tehtävä Irakin Kurdistanissa oli murhata Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) johtohenkilöitä tai toteuttaa muunlaisia operaatioita heitä vastaan.
Pidätyksiä valmisteltiin lähes viisi kuukautta. MİT itse luuli koko ajan valmistelevansa PKK:n johtohenkilöiden vastaista operaatiota paikallisen yksikkönsä välityksellä. Todellisuudessa PKK houkutteli MİT:n alueelle taitavalla vastatiedusteluoperaatiollaan. Kun paikallinen tiedusteluyksikkö sanoi olevansa valmis aloittamaan, MİT:n johtajat Günel ja Pekçetin matkustivat Ankarasta Sulaimaniyyaann ohjatakseen operaatiota henkilökohtaisesti. Sulaimaniyyasta he matkustivat Dukaniin, joka on lähellä Qandil-vuoria. Saapuessaan Dukaniin he joutuivat välittömästi kurdien vapausliikkeen sissien, Kansan itsepuolustusvoimien (Hêzên Parastina Gel, HPG), erikoisjoukkojen pidättämiksi. MİT:n johtajia ei siis pidätetty epäonnistuneen operaation seurauksena, vaan heidät harhautettiin saapumaan alueelle ja pidätettiin hyvin suunnitellun vastatiedusteluoperaation tuloksena.
PKK ja Ankara eivät kumpikaan kommentoineet Turkin agenttien vangitsemista julkisesti. Turkki lähetti ensin Irakin Kurdistanin PUK-puolueen kautta viestejä PKK:lle ja vaati sitä vapauttamaan agenttinsa. PKK ei kuitenkaan vapauttanut heitä, vaan vastasi tutkintojen olevan vielä kesken. Kun neuvottelut PUK:n välityksellä eivät tuottaneet tulosta, Turkki karkotti PUK:n edustajan Behroz Gelalin maasta. Silloin PUK ilmoitti karkotuksen liittyvän MİT-johtajien pidätyksiin ja asia tuli ensimmäistä kertaa julkisuuteen.
Yli neljän kuukauden ajan PKK käytti MİT:n agenttien kuulusteluissa antamia tietoja Turkin tiedustelupalvelun verkostojen ja operaatioiden hajottamiseen Irakin, Turkin ja Syyrian Kurdistanissa. Vuodenvaihteessa PKK alkoi julkaista tietoja vangituista tiedustelupäälliköistä sekä kuulustelunauhoja heidän kuulusteluistaan. Nämä vahvistivat joitakin Erdoğanin, Oikeus ja kehitys -puolueen (AKP) ja Turkin fasistihallinnon hirvittävimmistä rikoksista.
Korkean tason murhia Euroopan pääkaupungissa – käsky Erdoğanilta
Tammikuun 9. päivänä vuonna 2013 yksi PPK:n perustajista ja pitkäaikainen militantti Sakine Cansiz, Pariisissa sijaitsevan Kurdistanin tiedotuskekuksen työntekijä Fidan Doğan ja nuori kurdiaktivisti Leyla Şaylemez murhattiin keskellä Pariisia Kurdistanin tiedotuskeskuksessa. Kaikkia heitä ammuttiin teloitustyyliin useita kertoja päähän äänenvaiennetulla pistoolilla heidän oman järjestönsä toimistossa. Kurdeilla ei ollut lainkaan epäilyksiä siitä, etteikö Ankara olisi ollut tämän kylmäverisen kolmoismurhan taustalla. Murhia seuranneina kuukausina ja vuosina siitä onkin saatu todisteet. Nyt vangittujen MİT-päälliköiden tunnustukset paljastivat operaation viimein kokonaisuudessaan.
Jo vuonna 2014 internettiin vuodettiin äänite ja muutamia MİT:n tekstidokumentteja, jotka paljastivat palkkamurhaajan kytkökset Turkin tiedustelupalveluun. HPG:n pidättämä Aydın Günel sanoi kuulusteluissa tunnistaneensa kollegoidensa äänet: “Kuullessani ensimmäistä kertaa äänitteen ymmärsin, että salamurhan olivat suunnitelleet ja toteuttaneet Ugur Kaan Ayik, etnisen separatismin laitoksen johtaja; Oguz Yuret, erään haaratoimiston johtaja; agentti Auhan Oran ja kolme muuta henkilöä organisaatiostamme. Tunnistin heidät kaikki ääninauhalta.”
Hän tunnisti myös allekirjoitukset Pariisin verityöstä vuodetussa dokumentissa: “O. Yuret on Oguz Yuret, MİT:n alueellinen johtaja Vanissa, Turkissa. U.K. Ayik on Ugur Kaan Ayik, joka on nykyään erikoisoperaatioiden osaston johtaja. S. Asal on Sabahattin Asal. Hän on nykyään strategisen tiedustelun osaston varajohtaja”. Operaatioon osallistuneet ovat siis palkinnoksi edenneet urallaan.
Ranskan valtio lopetti murhatutkinnat, kun ainoa epäilty, turkkilaistaustainen Ömer Güney, kuoli tutkintavankeudessa. Ömer Güney oli jäänyt rakennuksen valtokameroihin murhayönä ja hänen laukustaan löytyi ruutijäämiä. Nykyään Sveitsissä asuva Turkin tiedustelupalvelun entinen jäsen Murat Şahin on sanonut myös Güneyn olleen tiedustelupalvelun palkkalistoilla. Kurdiaktivistit vaativat kuitenkin tutkintojen jatkamista – erityisesti uusien todisteiden valossa – ja laajentamista Turkin tiedustelupalvelun komentoketjussa ylöspäin.
“Tämän kaltaiset salamurhat ovat tulenarkoja ja vaativat päätöstä korkea-arvoisilta virkamiehiltä. Ainoastaan hyvin harvat agentit tietävät niistä”, pidätetty agentti Erhan Pekçetin sanoi. “Toimintasuunnitelman on kuljettava koko organisaation johtajan kautta. En usko, että edes hän päättää yksin, vaan kysyy presidentin mielipidettä. Koska tämän kaltaiset operaatiot voivat aiheuttaa kansainvälisiä vaikeuksia.”
Recep Tayyip Erdoğanin Euroopassa tehtailemat palkkamurhat huolestuttavat Turkista Eurooppaan pakolaiseksi lähteneitä kurdeja ja oppositioaktivisteja. Kansan demokraattisen puolueen (HDP) kansanedustaja Garo Paylan on sanonut saaneensa useista lähteistä tietoa, jonka mukaan Turkki suunnittelee hyökkäyksiä armenialaisten ja alevien oppositiota ja Eurooppaan lähteneitä intellektuelleja vastaan, erityisesti Saksassa. Kurdien vapausliikkeen Euroopan kongressin (KCDK-E) puheenjohtajan Fatoş Göksungurin mukaan Saksassa on ainakin 6000 MİT:lle työskentelevää ihmistä: “MİT on vakiinnuttanut itsensä siellä. Me emme halua nähdä Pariisin verilöylyn kaltaisia murhia Saksassa. Liittovaltion hallinnon on kannettava vastuunsa.” Samaan aikaan Erdoğan on aseistanut ja rahoittanut turkkilaisia nationalisteja ja fasisteja esimerkiksi Osmanen Germania “nyrkkeilyjärjestön” kulisseissa. Siinä missä MİT:n agentit toimivat Erdoğanin “erikoisjoukkoina” ja toteuttavat korkean tason erikoisoperaatioita Euroopassa, Osmanen Germaniaa syytetään muun muassa ihmiskaupasta, aseiden ja huumeiden salakuljetuksesta, sekä hyökkäyksistä kurdien ja vasemmistolaisten mielenosoituksia ja kokoontumisia vastaan.
Aseita ja harjoitusleirejä ISISille, Vapaan Syyrian armeijalle ja Al-Nusralle
HPG:n pidättämät Erhan Pekçetin ja Aydın Günel antoivat myös tietoja siitä, kuinka Turkki on tukenut ISIStä, Al-Nusraa ja niin kutsuttua Vapaan Syyrian armeijaa (TFSA). Koko Syyrian sisällissodan ajan Rojavasta on kantautunut viestejä, kuinka ISISin taistelijoida hoidetaan turkkilaisissa sairaaloissa, ja kuinka öljy ja ryöstetyt arvoesineet virtaavat Turkin markkinoille. Viime viikolla julkaistut kuulusteluvastaukset osoittavat, kuinka Turkin tiedustelupalvelu on myös järjestänyt ISISin ja Al-Nusran taistelijoille harjoitusleirejä Turkissa sekä luovuttanut niille aseita ja räjähteitä.
Günelin mukaan tiedustelupalvelun erikoisoperaatioiden osaston varajohtaja Kemal Eskintan on vastuussa MİT:n ja terroristijärjestöjen välisestä koordinaatiosta. Hän antoi tietoja myös Antaliassa järjestetystä tapaamisesta, jossa MİT:n pääjohtaja Hakan Fidan tapasi salafistipäälliköitä.
Pekçetin puolestaan antoi tietoja erityisistä Mercedes-busseista ja kuorma-autoista, joita lähetettiin täydessä ase- ja räjähdelastissa Syyriassa taisteleville terroristiryhmille, Al-Nusralle ja ISISille: “Meillä oli varta vasten hankittuja Mercedes-busseja. Sellaisia meillä ei ole talossa, ne oli ostettu tähän tarkoitukseen. Busseja oli ehkä 7 tai 8, ja niitä säilytettiin päämajassa aivan MİT:n omien kuorma-autojen vieressä. Myös varusteita, aseita ja ammuksia kuljettavat kuorma-autot olivat päämajassa. Ne olivat siellä jo tullessani taloon vuonna 2012. Näin niiden tulevan ja menevän täyteen lastattuina keskellä yötä. Se, että ne lähtivät päämajan keskeiseltä paikalta keskellä yötä, itse asiassa kiinnitti huomiota.”
Pekçetin sanoo, että erikoisoperaatioden osastolla on massiivinen budjetti. Tämä osasto vastaa myös terroristiryhmien sotilaallisesta koulutuksesta: “Koska heidän toimintansa on aivan erityislaatuista, myös heidän budjettinsa on korkea. Bussien, kuorma-autojen, aseiden ja FSA-taistelijoiden siirtyminen sisään ja ulos kulkee leirien kautta. Hatayn, Urfan ja Antepin leirit ovat olleet mediassa paljon. On olemassa leirejä, joihin kansanedustajat eivät pääse sisään. Uskon, että nämä aktiviteetit tapahtuvat joissakin niistä.”
Budjettia vielä kasvatettiin vuosina, jolloin tiedustelupalvelu alkoi aseistaa ja kouluttaa terroristeja. Pekçetinin mukaan “MİT:n budjetti oli noin 410 miljoonaa dollaria Hakan Fidanin aloittaessa sen johdossa. Nyt MİT:n budjetti on noin 1 100 miljoona dollaria. Tämä on suuri nousu vain 4–5 vuodessa, ja luulen että se johtuu erikoisoperaatioiden osastosta.”
Turkin valtio on uhka Lähi-idän ja Euroopan vakaudelle
Al-Nusran, ISISin ja FSA:n kaltaisten sotajoukkojen kouluttaminen, rahoittaminen ja aseistaminen uhkaa Syyrian ja koko Lähi-idän rauhaa, sekä demokraattisten ja vapaudellisten instituutioiden ja arvojen juurtumista yhteiskuntaan. Rojavan itsepuolustusjoukot – Kansan itsepuolustusjoukot YPG, Naisten itsepuolustusjoukot YPJ ja Syyrian demokraattiset voimat SDF – ovat kuitenkin ajaneet salafistiterroristit ahtaalle historiallisessa taistelussa, joka on edennyt Kobanên puolustamisesta Raqqan ja Deir ez-Zorin offensiiviin ja vapauttamiseen. Juuri, kun demokraattinen ratkaisu näytti olevan käden ulottuvilla, lähti Turkki hyökkäykseen koko armeijansa voimin pyrkien miehittämään ensin Afrinin ja seuraavaksi koko Pohjois-Syyrian federaation alueen. Kyseessä on Syyrian vakain, rauhallisin ja demokraattisin alue, jossa naisten ja nuorten asema on vahva, eri ryhmien kulttuurinen ja yhteiskunnallinen itsemäääräämisoikeus turvattu ja joka majoittaa satoja tuhansia maan sisäisiä pakolaisia muilta alueilta.
Turkin valtio ei kuitenkaan riivaa ainoastaan Lähi-Itää, vaan myös Eurooppaa, kuten murhat Ranskan pääkaupungissa, erikoisagenttien murhasolut ja Osmanen Germanian kaltaiset Erdoğanille lojaalit fasistiset katujoukot osoittavat. Turkki on toiminut myös ISIS:n riveihin matkanneiden vierastaistelijoiden sekä “kalifaatista” Eurooppaan palaavien terroristikoulutuksen saaneiden radikaali-islamistien kauttakulkumaana. Turkin yhteiskunnan vapauttaminen, kurdikysymyksen ratkaiseminen ja demokraattisen autonomian luominen fasistihallinnon terroriverkostojen tilalle ovat avain koko maanosaa vaivaavan geopoliittisen solmun purkautumiseen.
Johannes Kukko
Päälähteet:
What did the MİT administrators PKK holds say?
MIT officials confess Turkey’s relations with ISIS and Al Nusra
MIT officers’ confessions about Paris Massacre
Erdoğan personally formed the armed gang in Germany
Jos haluat kirjoituksesi julkaistavaksi Toimituksessa, ota meihin yhteyttä sähköpostilla toimitus [aaat] riseup.net.
Katso myös:
- Sipilä kutsui Turkin hirmuhallinnon vierailulle Suomeen
- Turkin hyökkäys Rojavan vallankumousta vastaan Afrinissa on pysäytettävä!
Toimitus 