Maanantaina 7. lokakuuta 2019 uutisoitiin, että presidentti Donald Trump on päättänyt vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta. Syyrian demokraattisten voimien (Syrian Democratic Forces, SDF) tiedottajan mukaan ”kyseessä oli puukonisku SDF:n selkään”. Kurdijohtoisten YPG-joukkojen mukaan Turkin sotilasoperaatio vaikeuttaa huomattavasti ISISin vastustamista ja johtaa jihadistijärjestön uudelleenvahvistumiseen.
Pikakertaus vuoden tapahtumista
Trump ilmoitti lähes vuosi sitten joulukuussa 2018, että ISIS on kukistettu ja Yhdysvallat vetää joukkonsa Syyriasta. Todellisuudessa ISIS ei ollut eikä ole täysin kukistettu, josta monet kommentaattorit huomauttivat asiasta välittömästi. Kurdit ja muut Pohjois-Syyrian kansat sekä heidän kansainväliset tukijansa arvioivat tuolloin, että jos Yhdysvallat jättää alueen kokonaan tämä johtaa humanitaariseen kriisiin ja vaarantaa Rojavan vallankumouksen. Pelättyä hyökkäystä ei kuitenkaan tullut alkuvuodesta 2019.
Kesällä Kurdistanin ystävät jännittivät jälleen, kun Turkki alkoi kasata joukkoja Syyrin rajalle. Keskustelu pyöri loppukesästä Turkin jo vuosia haaveileman ”turvavyöhykkeen” ympärillä, mutta tilanne raukesi jälleen tiukkojen neuvottelujen jälkeen. Turkki ja Yhdysvallat päätyivät elokuussa ratkaisuun turvavyöhykkeen perustamisesta, joskaan sen yksityiskohdista ei kerrottu juurikaan tietoa julkisuuteen. Tämän jälkeen Turkki on siirtänyt panssaroituja ajoneuvoja Syyrian puolelle ja osallistunut maa- ja ilmapartioihin yhdessä amerikkalaisten kanssa. Tästä pääsemme nykyhetkeen, jossa Yhdysvallat on hylkäämässä pitkäaikaiset kurdiliittolaisensa Pohjois-Syyriassa.
Turkin suunnittelema turvavyöhyke. Kuva: Yle
Tilanne nyt
Tieto Yhdysvaltain vetäytymisestä Syyriasta tuli sen jälkeen, kun Trump ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan olivat keskustelleet Pohjois-Syyrian tilanteesta puhelimessa sunnuntaina. Yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytyminen on nyt käynnissä ja joukot ovat vetäytyneet jo esimerkiksi Gire Spistä ja Serekaniyesta. Viimeisimmän tiedon mukaaan Yhdysvallat on siirtänyt joukkojaan pois Syyrian pohjoisrajalta, mutta se ei aio vetäytyä kokonaan maasta.
Erdogan ilmoitti olevansa turhautunut siihen, ettei elokuussa sovittua suunnitelmaa turvavyöhykkeestä ole laitettu käytäntöön. Lehtitietojen mukaan Erdogan ja Trump tulevat tapaamaan Yhdysvalloissa aiheen tiimoilta marraskuussa 2019. Aiemmin USA on pyrkinyt estämään Turkin hyökkäykset miehitetyn Afrinin itäpuolelle Rojavassa, mutta nyt Erdoganilla on Valkoisen talon tuki takanaan. Trumpin osoittaman tuen voimalla Erdogan uhoaa nyt, että Turkki saattaa ”tulla minä hyvänsä yönä ilman varoitusta”.
Trumpin päätös on täyskäännös Yhdysvaltojen politiikassa Syyrian suhteen ja se on vastoin Yhdysvaltain puolustus- ja ulkoministeriöiden suosituksia. Yhdysvaltojen kongressin edustajat niin demokraateista kuin republikaaneista ovat kritisoineet Trumpin päätöstä ja tekeillä on aloite Turkki-pakotteista, joihin kuuluisi myös Turkin Nato-jäsenyyden hyllyttäminen. Maanantai-iltana tulleen tiedon mukaan Yhdysvallat ei salli Turkin käyttää Pohjois-Syyrian ilmatilaa, mikä saattaa vähentää Turkin halukkuutta hyökätä Rojavaan.
Trumpin päätös yllätti Yhdysvaltojen eurooppalaiset liittolaiset, sillä lehtitietojen mukaanesimerkiksi Ranska, Saksa ja Iso-Britannia eivät tienneet etukäteen asiasta. Tiedon päätöksestä levitessä Yhdistyneet kansakunnat ilmaisi huolensa asiasta ja Euroopan Unioni varoitti, että Turkin sotilasoperaatio vahingoittaisi siviilejä.
Kurdit ovat varoittaneet, että tuhansien ISIS-vankien ja al-Holin leirin valvomiseen ei riitä jo nyt vähissä olevia resursseja, jos Turkki hyökkää. Kurdien poliittisten puolueiden kattojärjestön, Kurdistanin Kansallisen Kongressin (Kongreya Neteweyî ya Kurdistanê, KNK) 7. lokakuuta antamassa julkilausumassa korostettiin, että Turkin hyökkäys Koillis-Syyriaan aiheuttaisi humanitaarisen kriisin ja ISIS:in elpymiseen. KNK:n tiedotteessa myös pyydetään tukea ruohonjuuritasolta kansainväliseen yhteisöön:
Pyydämme Yhdistyneitä kansakuntia, Euroopan Unionia, Euroopan neuvostoa, muita Kansainvälisen ISISin vastaisen koalition jäseniä, ja USA:n kongressia ottamaan selvän kannan Turkin valtion aikomuksia tunkeutua ja vallata pohjoinen ja itäinen Syyria vastaan.
Kutsumme myös kansainvälisiä yhteisöjä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ympäri maailmaa toimimaan välittömästi, ettei uhka ISISin henkiin heräämisestä ja Koillis-Syyrian kansojen tuhoamisesta Turkin valtion toimesta toteudu.
Mitä tekee Suomi ja Euroopan Unioni?
Turkki on jo aiemmin kiristänyt Eurooppaa myötäilemään autoritaarista politiikkaansa käyttämällä pakolaisten ahdinkoa hyväkseen. Erdogan on jälleen vetänyt saman kortin hihastaan, sillä jo syyskuussa hän vaati apua Pohjois-Syyrian turvavyöhykkeen perustamiseen tai ”sitten avaamme portit”. Viimeisimpien tietojen mukaan Turkista on tullut syyskuun lopulla eniten pakolaisia sitten vuoden 2016, joka on todennäköisesti Turkin tapa varoitella ennalta Euroopan päättäjiä kritisoimasta tai muuten puuttumasta Turkin toimintaan Syyriassa. Oma roolinsa asiassa on Suomella, joka toimii vuoden 2019 loppuun asti EU:n puheenjohtajamaana.
Suomessa päätöstä on kommentoinut tuoreeltaan useat eri tahot toimittajista poliitikkoihin. Suomea on esimerkiksi vaadittu EU-puheenjohtajamaana puuttumaan tiukemmin Turkin uhkailuun ja vaatimaan Syyrian raja-alueita kansainväliseen tarkkailuun. Lisäksi kolme hallituspuolueiden nuorisojärjestöä on vaatinut, että ”Sekä Suomen että kansainvälisen yhteisön on sitouduttava vastustamaan Turkin suunnittelemia etnisiä puhdistuksia sekä brutaalia miehitystä”.
Myös yksittäiset kansanedustajat ovat ottaneet kantaa, mutta hallitus ei ole ainakaan tätä kirjoittaessa tuominnut Turkin hyökkäyssuunnitelmia. Tänä syksynä toimintansa aloittaneella Antti Rinteen hallituksella on nyt EU-puheenjohtajamaana mahdollisuus vastustaa aktiivisesti Turkin aikomusta hyökätä Pohjois-Syyriaan ja muuttaa Suomen aiempaa myötämielisesti Turkkiin suhtautuvaa ulkopolitiikkaa.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi aseviennin lopettamista Turkkiin. Suomi vie huomattavan määrän sotakalustoa Turkkiin ja viime vuosina erityisesti asevientiä Turkkiin on kritisoitu. Toistaiseksi Rinteen hallitus vaikuttaa jatkaneen edellisen hallituksen linjalla, sillä syyskuussa hallitus myönsi useiden kansalaisjärjestöjen kriitiikistä huolimatta jälleen uuden asevientiluvan Turkkiin. Vähintä mitä Suomen hallitus voisi nyt tehdä olisi välittömästi perua jo myönnetyt asevientiluvat ja jäädyttää uusien lupien antaminen niin kauan kuin Turkin hallitus jatkaa sotaretkeään kurdeja vastaan sekä vainoaa vähemmistöjä ja maan oppositiota.
Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse odottaa hallituksien päätöksiä tai Turkin hyökkäyssuunnitelmien täytäntöönpanoa passiivisena. Nyt on aika levittää asiasta tietoa eri kanavilla sosiaalisesta mediasta lehtiin, painostaa suomalaisia poliittikkoja ottamaan kantaan ja politisoimaan Suomen asevienti Turkkiin sekä järjestäytyä muiden aiheen parissa toimivien ihmisten kanssa.
Sami Salmela
Aiemmin tänä vuonna aiheesta kirjoitettuja tekstejä:
Toimitus 