Mitä Iranissa tapahtuu? Suurimmat protestit sitten vuoden 1979 vallankumouksen, netti suljettu koko maassa

20191117-20191117-20191116-16-11-2019-tehran-rapereina-gel-diji-zama-benzine-75e390full-jpg7a1360-image-jpgf898be-image-jpge77a14-image.jpg

Viime kuukausina erilaiset massaprotestit, kapinat ja kansannousut ovat levinneet ympäri maailmaa. Kataloniasta Libanoniin miljoonat ihmiset ovat lähteneet kaduille. Viikko sitten ihmiset alkoivat osoittaa mieltään myös Iranissa, johon islamistinen dikatuuri vastasi väkivallalla ja laajamittaisella tapahtumien sensuurilla. Menossa olevia protesteja on kuvailtu Iranin kiivaimmiksi sitten vuoden 1979 vallankumouksen.

Mielenosoitukset saivat monien muiden protestiliikkeiden tavoin alkunsa yksittäisestä kurjistamistoimenpiteestä, josta syntynyt kipinä alkoi nopeasti roihuta ympäri Irania. Perjantai-iltana 15.11.2019 Iranin hallitus ilmoitti mittavasta, jopa 50% bensanhinnankorotuksesta ja tiukemmasta bensiininsäätelystä.Tästä seurasi nopeasti mielenosoituksia, johon hallitus vastasi laajamittaisella väkivallalla. Jo lauantaina nähtiin ensimmäiset kuolonuhrit ja internet vedettiin lähes kokonaan alas käytännössä koko maassa.

iran1-720x250.jpg

Mashhadin kaupungista perjantaina alkanut internetin ja puhelinverkkojen sensurointi on tätä kirjoittaessa levinnyt Iranin pääkaupunkiin Teheraniin ja muualle maahan. Verkkoon pääsy on estetty Iranin alueella jo yli 110 tuntia ja ainoastaan pieni prosentti väestöstä pääsee katkeilevaan nettiin, raportoi tilannetta päivittävä eri maiden internetin sensuuria seuraava NetBlocks.org. Viestintäkanavien ja erityisesti vastarinnan koordinoinnissa käytettävän sosiaalisen median valtiollinen sensurointi on nykyään yleistä ympäri maailmaa voimakkaiden protestien haastaessa vallanpitäjiä ja tähän voidaan varautua myös Euroopassa yhteiskunnallisten liikkeiden voimistuessa. Sensuuri ei ole kuitenkaan Iraninkaan tapauksessa pysäyttänyt protesteja.

yCniIkk- (1)

Kuvassa ympäri Irania puhjenneita protesteja. Kuva: Beyond Europe

Lähes välittömästi hinnankorotuksista ilmoittamisen jälkeen protesteja puhkesi lähes 50 kaupungissa ympäri Irania. Ihmiset järjestivät mielenosoituksia ja sulkivat katuja sekä hyökkäsivät hallitusta symboloiviin kohteiden, pankkien, huoltoasemien, poliisilaitosten, turvallisuusjoukkojen ja huoltoasemien kimppuun. Tämän jälkeen Teheranin symbolisesti merkittä basaari meni lakkoon osoittakseen solidaarisuutta mielenosoituksille. Viikonlopun aikana pidätettiin noin 1000 ihmistä ja poliisi ja turvallisuusjoukot tappoivat ainakin 20 henkilöä. Viikonlopun jälkeen mielenosoitukset ovat jatkuneet kiivaimmillaan Shirazin ja Ahvazin kaupungeissa, mutta protesteja on järjestetty yli 100 paikkakunnalla.

Tiistaina 19.11. Amnesty International raportoi, että Iranin hallitus on tappanut ainakin 106 ihmistä. Amnesty arvion mukaan kuolleiden määrä on todennäköisesti suurempi, jopa yli 200 ihmistä. Tämä ei kuitenkaan ole lannistanut autoritaarista hallintoa ja sen politiikkaa vastustavia mielenosoittajia, ja oikeastaan poliisin ja turvallisuusjoukkojen väkivaltainen reaktio sekä internetin sulkeminen on saattanut heittää lisää bensaa kapinan liekkeihin.

Nykyinen protestiaalto ei ole kuitenkaan syntynyt tyhjästä. Iranissa on ollut vuoden 2009 Vihreän liikkeen jälkeen useita protesteja, jotka ovat laajentuneet ja radikalisoituneet kerta kerralta. Vuoden 2018 alussa Iranissa nähtiin viimeksi massaprotesteja, kun ihmiset lähtivät joukoittain kaduille arvioiden mukaan 80 kaupungissa. Nyt protesti on vielä laajempi, sillä alle viikon aikana ympäri Irania on protestoitu jo 100 kaupungissa. Jo alkuviikosta reportoitiin, että 100 pankkia on poltettu ympäri maata (erityisesti Iranin keskuspankin poltto Teheranissa on ollut symbolisesti merkittävä). Iranilaisten protesteja Facebookissa seuraavan Iranian Protests Live Information -sivun mukaan viikon aikana pelkästään Teheranissa on poltettu yli 300 pankkia ja koko maassa yhteensä satoja.

Protestien kiivaus tuli monille yllätyksenä, sillä maailman neljänneksi suurimman öljyntuottajamaan aikeista korottaa polttoaineen hintaa oli puhuttu kuukausia etukäteen. Iranilaisten protestissa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään polttoaineen hinnakorotuksesta. Taustalla on laajempi tyytymättömyys elinoloihin ja diktatuuriin: taloudellinen taantuma, saamattomat palkat, uusliberaalit sosiaalietuuksiin kohdistuvat leikkaukset, hallinnon puuttuminen arkielämään, lisääntyvä sorto, korruptio ja militaristinen sapelinkalistelu sekä ylipäänsä näköalattomuus, joka vallitsee varsinkin työväenluokan ja osan keskiluokasta keskuudessa. Ihmisiä myös raivostuttaa, että hallinto ei huolehdi peruspalveluista maan sisällä ja syytää samaan aikaan miljoonia ideologisille liittolaisilleen monissa maissa, kuten Libanonissa, Syyriassa ja Palestiinassa. Kaduilla toistuviin iskulauseisiin kuuluu ”Alas diktaattori”, ”Emme halua Islamilaista tasavaltaa” ja jopa ”Kuolema Khameneille” (Iranin ylin auktoriteetti). Monia protesteihin osallistujia yhdistää yksinkertainen sanoma: meillä ei ole mitään menetettävää ja olemme valmiita lähtemään kaduille vastustamaan Islamilaisen tasavallan sortavia elinolosuhteita.

womenprotest

Ikoninen kuva edellisestä protestisyklistä joulukuussa 2018. Laajalle levinneessä kuvassa nainen seisoo protestoimassa Iranin huivipakkoa.

Myös naisten osallistuminen hallituksenvastaisiin protesteihin on ollut äärimmäisen konservatiivisessa Iranissa tasaisessa kasvussa, ja erityisesti heidän vaatimuksensa menevät usein protestien konkreettista alkusyytä pidemmälle ja kohdistuvat koko teokraattista diktatuurihallintoa vastaan. Edellisessä protestisyklissä vuonna 2018 valinnavapautta huivipakon tilalle vaatineet naiset nousivat mielenosoitusten eturintamaan.

Iranissa alkoi jo levitä huhuja bensiinin hinnankorotuksen perumisesta, mutta Iranin hengellinen johtaja Ayatollah Ali Khamenei ilmoitti tukevansa hinnankorotuksia. Khamenei tuomitsi mielenosoittajat ”huligaaneiksi” ja kaikkia diktatuurien propagandan perusoppeja noudattaen tuomitsi kymmenet tuhannet massaliikkeen osallistujat ”ulkomaalaisiksi provokaattoreiksi”. Tästä syystä on odotettavissa, että poliisi ja turvallisuusjoukot tulevat hallinnon kehotuksesta iskemään yhä väkivaltaisemmin mielenosoittajien kimppuun. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei kaduilla olevilla ihmisillä ole vastassaan yhtenäinen valtablokki. Viime päivinä on levinnyt anonyymeja viestejä, joissa turvallisuusjoukkojen ja vieläpä Pasdaran eli Iranin vallankumouskaartin keskuudesta olisi osoitettu sympatiaa mielenosoittajille. Tällaisiin huhuihin voi suhtautua varauksella, sillä vallankumouskaarti on perinteisesti konservatiivinen. Julkilausumissaan vallankumouskaarti on esimerkiksi väittänyt protestien taustalla olevan Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin vallasta syöstyn shaahin Yhdysvalloissa asuvan pojan Reza Pahlavin muodostama salaliitto. Villejä salaliittoteorioita merkittävämpää voi olla, että Pasdaran on konfliktissa Iranin reformistina pidetyn presidentti Hassan Ruhanin kanssa. Kuvioita monimutkaistaa entisestään se, että Iran on kutsunut itselleen lojaaleja shia-militioita naapurimaista murskaamaan protesteja. Libanonin ja Syyrian kaltaisista maista tulevien sotilaiden ylläpito kuluttaa valtion varoja.

Iranin protestit ovat leimahtaneet kansainvälisen politiikan ja Lähi-idän geopolitiikan näkökulmasta kiinnostavaan aikaan, sillä arvostettu brittiläinen tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) arvioi Iranin ohittaneen Yhdysvallat Lähi-idän sotilasmahtina. Iranin sijaisarmeijoissa Syyriassa, Irakissa, Libanonissa, Jemenissä ja palestiinalaisalueeilla sotii arvioiden mukaan 200 000 taistelijaa. Iranin rooli on voimistunut syksyn mittaan Syyriassa kun Yhdysvallat petti Rojavan asukkaat ja aloitti vetäytymisensä Pohjois- ja Koillis-Syyriasta.

73399952_720926001745496_4568783259395162112_n.jpg

Vuosikymmeniä jatkuneesta diktatuurista huolimatta Suomella on lämpimät kauppasuhteet Iraniin. Vuosina 2015-2016 Suomen vienti Iraniin kasvoi voimakkaasti ja saavutti vuoden 2016 lopulla jo yli 10 miljoonan kuukausittaisen viennin. Kaupan kasvaessa 2016 presidentti Sauli Niinistön vierailu huonosta ihmisoikeustilanteestaan tunnettuun Iraniin synnytti kritiikkiä. Iranin nykyinen ulkoministeri vieraili Suomessa viimeksi elokuussa 2019 ja tapasi maan korkeinta johtoa presidentistä ulkoministeriin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on nyt vaatinut kansainvälistä yhteisöä, EU ja YK mukaan luettuna, tuomitsemaan Iranin mielenosoitusten tukahduttamisen ja muut sortotoimet, mutta Suomen hallitus ei ole vielä kommentoinut asiaa.

Viime viikonloppuna Iranin protestit levisivät nopeasti myös Iranin kurdialuille, jotka tunnetaan kurdinkielisellä Itä-Kurdistaniin alueeseen viittavalla nimellä Rojhelat (Itä). Helsingissä järjestettiin torstaina 21.11.2019 ensimmäinen tukimielenosoitus ”Iranin hirttohallitusta” vastustavien protestien tueksi. Mielenosoituksen järjesti eri kurdiryhmien koalitio SaveRojava Finland, joka korosti kutsussaan myös Rojhelatin alueen ihmisten vastustavan Iranin hallintoa. Sunnuntaina 24.11.2019 Helsingissä järjestetään seuraava Iranin protesteja tukeva mielenosoitus nimellä Solidarity with #IranProtests. Riippumatta siitä jatkuuko viikon kestänyt protesti on selvää, että hallitseminen on diktatuurista huolimatta käymässä vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi Iranissa.

Sami Salmela

Katso myös:

%d bloggers like this: