Abdullah Öcalan & Murray Bookchin: Kirjeenvaihto

Julkaisemme nyt ensimmäistä kertaa suomennetun kirjeenvaihdon kahden aikakautemme tunnetun sosialismin teoreetikon ja elinikäisen vallankumouksellisen välillä. Murray Bookchin (1921 – 2006) oli yhdysvaltalainen vallankumouksellinen, tutkija ja yhteiskuntafilosofi, joka analysoi laaja-alaisesti yhteiskunnan ja luonnon historiaa ja nykyhetkeä, ja visioi kapitalismille ekologista ja libertaarisosialistista vaihtoehtoa, joka tunnetaan kommunalismina tai libertaarisena munisipalismina. Abdullah ”Apo” Öcalan (1948 – ) on Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) perustaja ja pitkäaikainen ideologinen johtaja. Marxilaisuudesta 1990-luvulla irtautuneen PKK:n niin sanottu ”uusi paradigma” on pitkälti Öcalanin teoreettisen työn tulosta. Bookchinilla oli merkittävä vaikutus uuden paradigman ja Öcalanin visioiman demokraattisen konfederalismin muotoutumiseen. Öcalan kidnapattiin vuonna 1998 kansainvälisen ajojahdin seurauksena Keniassa ja toimitettiin Turkkiin, jossa hän on siitä lähtien istunut elinkautista vankeusrangaistuksessa Imralin vankilasaarella ja ollut suuren osan vankeusajastaan eristetty ulkomaailmasta, myös asianajajistaan. Tämä historiallinen kirjeenvaihto on käyty välittäjien avustuksella Öcalanin vankeusajan alkupuolella.

Kirjeenvaihdon on suomentanut englanninkielestä Keijo Lakkala.


Öcalan & Bookchin: Kirjeenvaihto

  1. Reimar Heider, Öcalanin viestinvälittäjä, Murray Bookchinille ja Janet Biehlille. 6.4.2004

  2. Murray Bookchin Reimar Heiderille. 11.4.2004.

  3. Reimar Heider ja Oliver Kontny Murray Bookchinille. 5.5.2004.

  4. Murray Bookchin Reimar Heiderille. 9.5.2004.

  5. Reimar Heider ja Uta Schneiderbanger Murray Bookchinille ja Janet Biehlille. 10.12.2004.

  6. Janet Biehl Reimar Heiderille ja Uta Schneiderbangerille. 11.12.2004.


Abdullah Öcalan.

Reimar Heider, Öcalanin viestinvälittäjä, Murray Bookchinille ja Janet Biehlille. 6.4.2004

Hyvät ystävät,

sallikaa minun esittäytyä: nimeni on Reimar Heidar ja olen yksi Abdullah Öcalanin, poliittisen vangin, kaikista vaikutusvaltaisimman kurdiajattelijan sekä politiikon, kirjojen kääntäjistä. Öcalan on ollut eristyssellissä viimeiset viisi vuotta. Tuona aikana hän on lukenut joitakin turkiksi käännettyjä Murray Bookchinin kirjoja, etenkin teoksia The Ecology of Freedom ja Toward an Ecological Society, jotka tekivät häneen syvän vaikutuksen. Hän on uudelleenrakentanut poliittisen strategiansa ”demokraattis-ekologisen yhteiskunnan” vision ympärille sekä kehitellyt mallia kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi Kurdistaniin ja Lähi-itään. Hän on suositellut Bookchinin teoksia kaikille kurdikaupunkien pormestareille ja toivonut kaikkien lukevan niitä.

En tiedä, onko herra Bookchin tietoinen tästä, mutta olen varma että kertomani miellyttää häntä. Hänen kirjojaan, etenkin The Ecology of Freedomia, luetaan ja niistä keskustellaan nyt paljon Turkissa ja Kurdistanissa. (Itse olen lukenut The Ecology of Freedomin turkiksi ja saksaksi sekä myös pitänyt siitä seminaarin.)

Olen pahoillani, ettei englanninkielisiä käännöksiä Öcalanin viimeisistä kirjoista vielä ole saatavilla. Haluaisin kovasti osoittaa, miten herra Bookchinin teokset mutta myös muut kirjat ovat vaikuttaneet hänen ajatteluunsa. Jos ymmärrätte jonkin verran saksaa, voin lähettää muutamia sivuja hänen viimeisimmästä kirjastaan.

Valitettavasti en ole löytänyt herra Bookchinin sähköpostiosoitetta. Toivon että pystytte auttamaan minua, mikäli hänellä on sellainen. Jos hänellä ei ole sähköpostia, toivon että välitätte hänelle lämpimimmät terveiseni. Haluaisin kovasti olla häneen yhteyksissä.

Kiitos avustanne,
Reimar Heider

Murray Bookchin

Murray Bookchin Reimar Heiderille. 11.4.2004.

Hyvä Reimar Heider,

kiitos sähköpostiviestistänne 6.4. Teidän on hyvä tietää, että olen jo aika vanha (83 vuotta), ja nivelrikon ja sydänongelmien vuoksi käytännössä kyvytön kävelemään. Kerron tämän selittääkseni, miksi kirjeisiin vastaamiseni viivästyy – etenkin sähköpostitse. Minun tulisi myös varoittaa teitä siitä, että ne, jotka sanovat puhuvansa minun nimissäni, eivät välttämättä edusta minua – lukuun ottamatta kumppaniani Janet Biehliä, jonka kanssa jaan sähköpostin ja myös asun. (Huomatkaa hänen sähköpostiosoitteensa.)

Useimpien amerikkalaisten lailla tiedän hyvin vähän PKK:stä ja Abdullah Öcalanista vaikka muistankin uutiset hänen pidätyksestään useita vuosia sitten. Kiitos nurkkakuntaisen lehdistömme, amerikkalaiset tietävät tuskin mitään kurdien asioista. (Sotakirjeenvaihtajamme ovat onnistuneet unohtamaan jopa Irakin kurdit.) Sain vasta muutama päivä sitten kuulla, että herra Öcalan on ollut kuolemaantuomittuna viisi vuotta ja on tällä hetkellä eristyssellissä. Toivon vilpittömästi hänen kestävän tilanteessa.

Me osaamme kuitenkin saksaa, joten teidän ei tarvitse olla huolissanne siitä, ymmärrämmekö lähettämiänne saksankielisiä kirjoja. Voitte lähettää minulle mitä haluatte, mutta minun on kuitenkin vastattava englanniksi. Minun on vaikea kirjoittaa nopeasti, mutta se johtuu pelkästään heikosta terveydentilastani sekä lääketieteellisistä ongelmistani.

Teidän tulisi myös tietää, että vaikka perustin Vermontin Yhteiskuntaekologian instituutin (Institute for Social Ecology) yhdessä Dan Chodrokoffin kanssa noin kolmekymmentä vuotta sitten, koulu on sittemmin monipuolistunut eikä enää kaikilta osin heijastele näkemyksiäni. Osa koulun henkilökunnasta on ajelehtinut kohti anarkistisia näkemyksiä, joita pidän lapsellisina ja tietämättöminä ja joita kohtaan en tunne sympatiaa. Kerron tämän pyytääkseni teitä kirjoittamaan suoraan minulle, Janetin sähköpostiosoitteeseen, missä voin ainakin nauttia yksityisestä kirjeenvaihdosta, joka on vapaa ”libertaarien” lapsosten häiriköinnistä.

Itse olen ollut aktiivinen amerikkalaisessa vasemmistossa noin seitsemänkymmentä vuotta, ensin ammattiyhdistysliikkeen organisoijana ja opettajana. Lyhyesti sanoen olen 1900-luvun kävelevä historia, omalla tavallani, ja olen aina pyrkinyt katsomaan ideoiden tuolle puolen jäädyttämättä niitä dogmeiksi. The Ecology of Freedom ja Towards an Ecological Society julkaistiin molemmat 1980-luvulla. Lisäksi teidän on hyvä tietää, että The Ecology of Freedom käännettiin saksaksi vain osittain. (Luulen kuitenkin, että turkinkielinen käännös on kokonainen.) Olen myös kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita libertaarisen munisipalismin käsitteestäni, konfederalismista, parlamentarismista erotetusta politiikkakäsityksestä sekä niistä opetuksista, joita voimme saada vallankumouksellisesta traditiosta. (Olen vasta viimeistellyt neliosaisen kirjan tästä aiheesta, jonka kolmannen osan Continuum Publishers julkaisee Lontoossa ensi kuussa.) Nämä kirjoitukset – etenkin The Rise of Urbanization and Decline of Citizenship, joka on käännetty sekä saksaksi että turkiksi – saattaisivat kiinnostaa teitä ja herra Öcalania. Nämä viimeaikaisemmat kirjoitukset ovat herättäneet huomattavaa kiinnostusta latinalaisessa Amerikassa, Skandinaviassa ja muissa Euroopan osissa sekä myös Australiassa.

Olisi vielä paljon sellaista tutkimustyötä, jonka terveyteni ja ikäni minua estävät tekemästä. Mikäli haluatte jatkossakin kirjoittaa minulle, pyydän teitä olemaan kärsivällinen vanhan radikaalin kanssa. Pyydän myös ilmaisemaan syvän huoleni herra Öcalanille.

Sydämellisesti,
Murray Bookchin

131 Main Street, apt. 301
Burlington, VT 05401 USA
tel.: (802) 863-4545
jbiehl@together.net

Reimar Heider ja Oliver Kontny Murray Bookchinille. 5.5.2004.

Hyvä Murray Bookchin,

meillä on ilo ilmoittaa, että kirjeenvaihtomme jälkeen annoimme herra Öcalanin Istanbulin asianajajille tiedoksi kirjeenne sisällön. Eräs herra Öcalanin asianajajaryhmän jäsen, herra Aydinkaya, mainitsi lyhyesti herra Öcalanille asiasta heidän viime tapaamisessaan. Herra Öcalan oli silminnähden mielissään huolestanne ja pyysi edustajiaan ottamaan teihin yhteyttä välittömästi. Hän lähetti lämpimimmät terveiset ja sanoi, että ne kaksi kirjoittajaa, joita hän tällä hetkellä tutkii, ovat te ja Immanuel Wallerstein. Herra Öcalan korosti, että hän ajattelee saaneensa hyvän ymmärryksen ideoistanne; itse asiassa hän puhui itsestään teidän oppilaananne. Hän ohjeisti asianajajiaan lähettämään teille viimeisimmän käsikirjoituksensa niin pian kuin mahdollista. Tämän käsikirjoituksen hän luonnosteli vasta 9.6.2004 asiansa kuulemista varten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuren jaoston edessä. Turkkilainen taho on jo tehnyt dokumentista käännöksen englanniksi. Toivomme voivamme esittää teille luettavan kopion kesäkuuhun mennessä.

Herra Öcalan sanoi harmittelevansa, että neljän viimeisimmän teoksenne turkinnoksissa oli joitain puutteita ja että niissä oli kohtia, joiden ideoista hän on eri mieltä kanssanne. Hän kuitenkin erityisesti korosti haluavansa seurata ajatteluanne ja auttaa toteuttamaan sitä niiltä osin kuin se on sovellettavissa Lähi-idän yhteiskuntiin. Hän haluaa vakuuttaa, ettei teidän tarvitse olla huolissanne joidenkin nuorempien seuraajienne kyvyttömyydestä arvostaa ajattelunne hienouksia ja dynaamisuutta, sillä kurdien vapausliike on pyrkinyt määrätietoisesti toteuttamaan ideoitanne. Hän lisäsi vielä jotakin siihen suuntaan, että ne kolme kirjaa, jotka hän on kirjoittanut vankilassa ollessaan voisivat yhdessä tarjota joitain vastauksia marxilaisen teorian teoreettiseen ja käytännölliseen ahdinkoon, jota se on ollut kykenemätön ratkaisemaan viimeisen 150 vuoden aikana. Hän on selvin sanoin todennut, että on teoreettisesti kestämätöntä nähdä valtion muodostuminen varhaisessa Mesopotamiassa ”vääjäämättömänä”, historiallisen kausaliteetin määräämänä ja ihmiskunnan kehitykselle välttämättömänä kehitysvaiheena. Uudessa käsikirjoituksessaan herra Öcalan uudelleenarvioi eräitä argumenttejaan, jotka koskevat siirtymää neoliittisesta yhteiskunnasta varhaiseen hierarkkiseen valtioyhteiskuntaan ja hän esittää joitakin erittäin omaperäisiä ajatuksia kaaosteorian epistemologisista seuraamuksista historialliselle ja yhteiskunnalliselle tutkimukselle sekä sellaisille poliittisille näkökohdille, jotka johdetaan ihmiskunnan historian teoreettisista käsitteellistyksistä. Hän tarkastelee niitä seuraamuksia, joita tällä on hänen omalle käsitykselleen Mesopotamian historiasta sekä niille poliittisille johtopäätöksille, joita hän on tehnyt aiemman työskentelynsä pohjalta. Hän hylkää valtion rakentamisen paradigman emansipatorisen prosessin tavoitteena. Hän tarkentaa edelleen eko-demokraattisen yhteiskunnan käsitettä sekä libertaarisen munisipalismin käytännöllistä soveltamista Kurdistanissa.

Hän kuitenkin korosti, ettei hänen työnsä ole, eikä voisi koskaan ollakaan, akateemista vaan sellaisen ihmisen työtä, joka etsii käytännöllisiä teitä ulos siitä kriisistä, jossa Lähi-itä ja kurdit ovat. Hän on esittänyt tyrmäävää kritiikkiä länsimaista tieteellistä diskurssia kohtaan ja korostanut, että hänen oma lähestymistapansa perustuu perinteisten Lähi-idän diskurssien nykyaikaiseen uudelleenluentaan. Tietyistä kommunikaatiovaikeuksista huolimatta olemme enemmän kuin halukkaita auttamaan viestienvaihtoanne herra Öcalanin kanssa.

Vastaustanne odotellen,

lämpimin terveisin,

Reimar Heider

Oliver Kontny

Murray Bookchin Reimar Heiderille. 9.5.2004.

Hyvä Reimar,

kiitos kun välititte herra Öcalanin kommentit minulle. Minua ilahduttaa se, että hän uskoo ajatusteni libertaarista munisipalismista olevan hyödyksi kurdien valtiorakennelman suunnittelussa.

Arvostan myös ponnistuksianne toimiessanne välittäjänä minun ja herra Öcalanin välisessä vuoropuhelussa. Pyydän teitä ymmärtämään, että olen erittäin hauras 83 vuotias mies enkä enää jaksa istua tuntikausia tekstinkäsittelylaitteen edessä kirjoittamassa artikkeleita tai edes kirjeitä, ja että lukeminen enemmän kuin muutama tunti päivässä on minulle vaikeaa. (Jopa tämän lyhyen kirjeen kirjoittamisessa tarvitsin Janetin apua.) Minun on vietettävä paljon aikaa sängyssä. Tämän vuoksi en kykene jatkamaan laajaa teoreettista dialogia herrä Öcalanin kanssa niin tiiviisti kuin haluaisin. Parhaimmillani voin tarjota vain lyhyitä ja epätäydellisiä vastauksia. Olen syvästi pahoillani tästä menetyksestä, mutta minun on yhä paremmin tultava sinuiksi vanhenemisen ja kuolevaisuuden väistämättömyyden kanssa.

Herra Öcalan vaikuttaa olevan huolissaan siitä, tekeekö hän minuun vaikutuksen hyödyntäessään muita älyllisiä (etenkin Lähi-idän alueen) lähteitä kuin vain minun teoksiani. Hänen tulisi vakuuttua siitä, että olisin hyvin huolestunut mikäli hän ei käyttäisi myös muita lähteitä täysin hyödykseen.

Välittäkää herra Öcalanille terveiseni. Toiveeni on, että kurdikansa tulee jonain päivänä perustamaan vapaan, rationaalisen yhteiskunnan, joka sallii heidän henkensä jälleen kukoistaa. He ovat onnekkaita kun heillä on herra Öcalanin kaltainen kyky heitä johtamassa ja opastamassa.

Lämpimin terveisin,
Murray Bookchin

 

Abdullah Öcalan on jatkanut teoreettista työtään eristyssellissään Imralin vankilasaarella.

Reimar Heider ja Uta Schneiderbanger Murray Bookchinille ja Janet Biehlille. 10.12.2004.

Hyvä Janet Biehl, hyvä Murray Bookchin,

haluamme kertoa, että ystävällinen kirjeenne herra Öcalania koskevine positiivisine huomioineen on luettu Kurdistanin kansankongressin toisessa yleiskokouksessa, joka pidettiin Kurdistanin vuorilla tänä kesänä. Kirjettä kiiteltiin kovasti.

Herra Öcalanin vankilaolot eivät ole parantuneet. Hänen mahdollisuuksiaan kommunikoida ulkomaailman tai edes asianajajiensa tai perheensä kanssa on rajoitettu entisestään. Siksi on yhä vaikeampaa organisoida ajatustenvaihtoa hänen vankilasellinsä seinien lävitse. Kuitenkin useimmissa niistä harvoista kerroista kun asianajajat ovat häntä voineet tavata, hän on suositellut Murray Bookchinin kirjoja, etenkin teosta Urbanization Without Cities.

Olemme aiemmin lähettäneet teille osan hänen vuoden 2003 kirjastaan, missä hän viittaa yhteisöllisyyden uudelleenmuotoiluun kurdikylissä ja -kaupungeissa. Viimeisimmässä kirjassaan, joka ilmestyi tänä vuonna turkiksi, hän antaa paljon enemmän tilaa hierarkian nousulle yhteiskunnassa ja korostaa etenkin hierarkkisen luokkasivilisaation patriarkaalista luonnetta. Hän esittelee sellaista sivilisaation mallia, joka ei keskity yksistään luokkataisteluun vaan näkee kautta historian ”luonnollisen yhteiskunnan” luokkayhteiskunnan vastapuolena. ”Luonnollinen” yhteiskunta ilmenee vapauttaan puolustavina etnisinä ryhminä, luokkaliikkeinä sekä uskonnollisina ja filosofisina ryhminä. Hänen näkemyksensä mukaan naisten alistamisella on keskeinen merkitys vapaiden yksilöiden alistamisessa. Tämän vuoksi hän tarjoaa laajan kuvauksen partriarkaalisen järjestelmän vakiintumisen prosessista.

Kirja sisältää myös erittäin suoran kritiikin klassisesta, dogmaattisesta marxismista, johon herra Öcalan katsoo ripustautuneensa liian kauan. Erityisesti hän kritisoi reaalisosialismin tapaa lähestyä väkivaltaa, valtaa ja valtiota. Vallankumouksellinen ryhmä, joka ei näiden aiheiden kohdalla perustavalla tasolla erottaudu vastustajistaan, on tuomittu sulautumaan järjestelmän osaksi aivan kuten reaalisosialismi sulautui osaksi kapitalismia.

Hän pitää naisliikettä 1900-luvun kaikkein vallankumouksellisimpana liikkeenä, koska sen analyysi seksismistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla sekä erityisesti yhteiskuntatieteissä on paljastanut enemmän olemuksellisia konflikteja yhteiskunnassa kuin mikään aiempi ajattelun koulukunta on pystynyt paljastamaan.

Teoksissaan herra Öcalan viittaa usein sellaisiin käsitteisiin kuin ”ekologinen yhteiskunta” ja ”libertaarinen munisipalismi”, vaikkakin hän painottaakin eri asioita kuin te (Murray Bookchin).

Hyvä Janet,

sen perusteella mitä tiedämme julkaisuistanne, joita ei valitettavasti ole käännetty vielä turkiksi, uskomme että te saattaisitte myös olla kiinnostunut keskustelemaan Öcalanin näkökohdista tai kritisoimaan niitä. Tiedämme, että kritiikki on hänelle tervetullutta varsinkin, kun hänen mahdollisuutensa keskustella ajatuksistaan ovat kohta kuusi vuotta kestäneen vankilaeristyksen johdosta äärimmäisen rajalliset.

Naisliike on levinnyt Kurdistaniin 1980-luvun alun jälkeen ja on nykyään jo huomattavan vahva. Naisliikkeen kehittäminen on kiinnittynyt likeisesti kurdien vapauskamppailuihin sekä herra Öcalanin toimintaan. Keskustelut kurdien naisliikkeen kanssa naisten asemasta yhteiskunnassa ovat vaikuttaneet häneen merkittävällä tavalla ja yllä esitetyt ajatukset ovat niitä, joista tällä hetkellä kaikkein intensiivisemmin keskustellaan naisliikkeen piirissä.

Euroopassa maanpaossa olevat kurdinaiset ovat erittäin kiinnostuneita rakentamaan siltoja Kurdistanin vuorilla ja kaupungeissa käytävien keskustelujen sekä eri puolilla maailmaa toimivien liikkeiden ja aktivistien välille. Kurdinaisten liike Saksassa, missä suurin osa maanpaossa olevista kurdeista elää, on tänä kesänä järjestänyt Ensimmäisen kansainvälisen naisten festivaalin (1st International Women’s Festival) laajentaakseen keskustelua kurdien vapautumiskamppailun mahdollisuuksista sekä naisen roolista yhteiskunnassa. Eri maista lähtöisin olevat naiset osallistuvat rauhaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsitteleviin keskusteluihin. Festivaalin tunnuslause oli ”Naiset! Ylittäkää rajat ja yhdistykää!”. Seuraavan, vuonna 2005 järjestettävän festivaalin teemana on ekologia. Haluamme kutsua naisia kaikkialta maailmasta ja pohdimmekin, olisitteko te mahdollisesti kiinnostunut osallistumaan keskusteluihimme.

Janet Biehl, vierailulla Rojavassa, Syyrian Kurdistanissa, jossa Öcalanin hahmottelemaa demokraattista konfederalismia on pantu toimeen Rojavan vallankumouksesta (2012) lähtien.

Janet Biehl Reimar Heiderille ja Uta Schneiderbangerille. 11.12.2004.

Hyvät Uta Schneiderbanger ja Reimar Heider,

oli kiehtovaa lukea, että Murray Bookchinin huomioita oli luettu viime kesänä Kurdistanin kansankongressin toisessa yleiskokouksessa ja ilahduimne kuullessamne, että monet kurdit nyt suosivat hänen ideoitaan.

Suuret kiitokset 10.12. lähettämästänne kirjeestä. Ottakaa vastaan syvimmät pahoitteluni vastaukseni viivästymisestä. Siirsin vastaamista, koska Murray sanoi haluavansa kirjoittaa teille ja luulen, että tämä toive oli aito, mutta tähän päivään asti hänen terveytensä on estänyt häntä tekemästä sitä.

Kirjeenvaihdon jatkaminen teidän kanssanne (tai ylipäätään kenenkään kanssa) on ollut hankalaa, koska Murrayn terveys on tasaisesesti huonontunut. Nivelrikon aiheuttamat kivut pahenevat jatkuvasti, hän kyllä ottaa kipulääkkeitä, mutta haluaa rajoittaa niiden käyttöä, jotta ne eivät häiritsisi hänen ajattelemistaan. Näin hän joutuu jatkuvasti taistelemaan kipua vastaan, mikä on hyvin demoralisoivaa. Viime aikoina, kun lähestymme hänen 84:ttä syntymäpäiväänsä, hän on yhä useammin hämmentynyt ja hajamielinen, eikä pysty aina ymmärtämään yksinkertaisiakaan keskusteluja. Minulle hänen hoivaajanaan ja kumppaninaan tämä on ollut kenties vaikeimmin kestettävä asia. Silti hän on säilyttänyt terveen arvostelukykynsä, hänen mielensä on lämmin, avara ja rakastava. Häntä ovat myös erityisesti viime aikoina kiehtoneet kaikki kurdeja ja heidän tilannettaan koskevat uutiset. Teistä on tullut hänen viimeisten vuosiensa valopilkku.

Minulle on suuri kunnia saada kutsu ekologiaa ja kurdien naisliikettä koskevaan keskusteluun. Kirjoitin 15 vuotta sitten kirjan, jossa kritisoin ”ekofeminismiä” sen taantumuksellisuuden vuoksi. Sittemmin ”ekofeminismi” on kadonnut liikkeiden diskurssista (vaikka täällä vielä jotkut akateemikot jaarittelevatkin aiheesta). Nyttemmin en ole kauheasti ollut tekemisissä feministisen liikkeen kanssa, vaan olen mieluummin työskennellyt yhteiskuntaekologian edistämiseksi.

Nykyään en osallistu juurikaan politiikkaan, koska olen keskittynyt huolehtimaan vanhasta Murraysta. Sen jälkeen kun hän vetäytyi politiikasta, minäkin olen vähentänyt aktiviteettejani voidakseni hoitaa häntä. Siksi en usko, että minun olisi mahdollista osallistua keskusteluihinne kovinkaan usein tai antaa niihin sen suurempaa panosta. Olen kuitenkin kiitollinen kutsusta ja toivotan teille hedelmällistä ajatustenvaihtoa.

Mikäli Murray kykenee jotain kirjoittamaan, lähetän sen välittömästi teille ja Öcalanille. Pyydän, että välitätte hänelle parhaimmat terveiset.

Lämpimin terveisin, Janet Biehl

Burlington, Vermont


Abdullah Öcalanin kirjoituksia suomeksi:

Valikoima Murray Bookchinin suomennettuja kirjoituksia:

Katso myös: