
Kevät-talvella 2020 Suomi pysähtyi, tai ainakin hidastui. Koronavirus levitti maailmanlaajuisesti toisaalta kuolemaa ja toisaalta yhteistyön ja solidaarisuuden siemeniä. Vuoden 2019 alkanut globaali kapinoiden ja kansannousujen sarja hiljeni Hongkongista Chileen, ainakin hetkeksi. Minneapoliksen kapinasta alkanut Black Lives Matter -liikkeen uusi tuleminen laajeni nopeasti Yhdysvalloissa niin valtavaksi, että sen on arveltu olevan Yhdysvaltojen historian laajin protestiliike. Black Lives Matter -liikkeelle järjestetty antirasistinen tukimielenosoitus oli myös Helsingissä ensimmmäinen merkittävä mielenosoitus koronakevään jälkeen, ja keräsi Senaatintorille poliisin arvion mukaan noin 3000 ihmistä. Paikallisesti suuria BLM-mielenosoituksia järjestettiin myös ympäri Suomea Oulusta Kuopioon. Tämän jälkeen monissa kaupungeissa Suomessa nähtiin myös transoikeuksia vaatineita mielenosoituksia, kuten jopa 500 ihmistä Helsinkiin kerännyt mielenosoitus, jonka järjesti feministinen Me muut -transaktivistiryhmä.
Ymmärrettävistä syistä maailmanlaajuisesti voimistunut feminismi ja historiallisen suuren suoraan toimintaan luottavan antirasistisen liikkeen syntyminen Yhdysvalloissa on kismittänyt äärioikeistoa. Tästä syystä suomalainen äärioikeisto on nimennyt kolmatta kertaa järjestettävän 188-mielenosoituksen teemaksi tänä vuonna ”White Lives Matter”. White Lives Matter (suom. Valkoisilla elämillä on väliä) saattaa kuulostaa harmittomalta ilmaukselta asian taustoja tuntemattomalle, mutta Yhdysvaltojen uusnatsit kehittivät sen rasistisena vastineena Black Lives Matter -liikkeen ensimmäiseeen aaltoon vuonna 2015. Sittemmin fraasi on yleistynyt Yhdysvaltojen äärioikeiston käytössä Ku Klux Klaanin kaltaisten fasistiryhmien piirissä.

Suomalaista fasisteja yhteen kokoavan Kansallismielisten liittouman järjestämä 188-mielenosoitus ei tänä vuonna edes yritä peitellä natsiyhteyksiään. Hyvänä esimerkkinä tapahtuman puhujakaartin taantuminen perussuomalaisten kansanedustajasta viime vuonna suurelle yleisölle tuntemattomaan kutosdivarin jämänatsiin, joka on natsitoimintansa takia onnistunut saamaan kenkää jopa tänä kesänä konkurssiin hakeutuneesta perussuomalaisten rasistisista turauksista tunnetusta nuorisojärjestöstä. Viime vuonna toista kertaa järjestetty natsimarssi oli jo kolmasosan ensimmäistä vuotta pienempi, joten ulkoparlamentaarisen äärioikeiston suunta vaikuttaa olevan tämän(kin) tapahtuman kohdalla alaspäin. Äärioikeiston tapahtuman (itse)marginalisaation vauhdittaminen on pitkälti seurausta antifasistisesta työstä, joka on paljastanut fasistien yritykset naamioida mielenosoitustaan ”epäpoliittiseksi muistomarssiksi” jopa nopeammin kuin itsenäisyyspäivän vastaavan äärioikeistomarssin kohdalla. Turkulaiset antifasistit ovat myös järjestäneet natsimarssille joka vuosi huomattavasti suuremman Turku ilman natseja -vastatapahtuman.

Viime vuonna Turku ilman natseja -mielenosoituksen ympärille oli järjestetty monenlaista ohjelmaa, joka kertoi paikallisen antifasismin elinvoimaisuudesta. Antifasistinen Varis-verkosto kuvasi tätä vuoden 2019 Turun tapahtumia käsittelevässä kirjoituksessaan:
Puolalanpuistosta lähtenyt mielenosoitus ei ollut kuitenkaan ainut päivän aikana antifasistien järjestämä tapahtuma. Ennen itse mielenosoitusta järjestettiin Vanhalla Suurtorilla koko perheen katuliitutapahtuma ja myöhemmin illalla onnistuneen mielenosoituksen jälkeen jatkot Kirjakahvilalla, jossa kuultiin elävää musiikkia sekä tarjoiltiin ruokaa. Kuvaavaa onkin että antifasistien järjestäessä julkisen kansanjuhlan onnistuneen mielenosoituksen päätteeksi, lymyili äärioikeisto baarissa tai poistui vähin äänin kaupungista.
Tapahtumien moninaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään vain mukava mauste mielenosoituksille. Monipuolinen toiminta on ehto paikallisille mobilisaatioille ja niin ikään myös kestävälle antifasistiselle toiminnalle. Moninaisella poliittisella ohjelmalla antifasismi tehdään ymmärrettäväksi ja lähestyttäväksi ja näin kytketään osaksi arkista kamppailua oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja fasismia vastaan. Siinä missä koko perheen tapahtumat tarjoavat käytännöllisen pedagogisen mallin poliittisesta toiminnasta, tarjoavat keskustelutilaisuudet meille mahdollisuuden rakentaa omaa ymmärrystämme kollektiivisesti ja kehitellä yhdessä lisää tapoja toimia.
Vuonna 2020 päivää ennen varsinaista mielenosoituspäivää Kirjakahvilassa järjestetään kolmatta kertaa Love metal, hate fascism -konsertti, jonka yhteydessä järjestetään mielenkiintoinen keskustelu metallimusiikkikulttuurista sekä äärioikeistosta ja antifasismista.

188-natsimarssi on ensimmäinen korona-ajan jälkeen järjestetty äärioikeiston mielenosoitus vuonna 2020, joten nähtäväksi jää paljonko siihen osallistuu ihmisiä. Toisaalta jo vuonna 2019 äärioikeiston läsnäolo kaduilla hiljentyi merkittävästi ja viime vuoden tavoin Turun 188-mielenosoitus on ensimmäinen natsimielenosoitus sitten edellisen itsenäisyyspäivän.
Turku ilman natseja -mielenosoitus järjestään myös tänä vuonna. Viime vuoden tavoin antifasistit järjestävät Helsingistä ja Tampereelta bussikuljetuksen Turkuun. Mielenosoitukseen osallistuminen on sosiaalisessa mediassa ilmaistuja tuenilmauksia astetta konkreettisempi tapa osoittaa vastustavansa rasismia ja äärioikeistoa tuomalla kaupunkikuvaan päinvastaista viestiä mitä natsit haluavat ilmaista 188-mielenosoituksellaan. Pidetään turvaväleistä huolta ja nähdään Turussa!

Sami Salmela
Osallistu:
- Vuoden 2020 Turku ilman natseja -mielenosoitus
- Love Metal, Hate Fascism vol. 3: Mansion, Besra, Sunniva, BtG
- Bussikuljetuksia Tampereelta ja Helsingistä Turku ilman natseja -mielenosoitukseen
Kirjoittajan aiempia tekstejä aihepiiristä:
- Antifasistisia ajatuksia vuoden 2019 itsenäisyyspäivän alla
- Turku jälleen ilman natseja – mikä on muuttunut vuoden takaisesta? (2019)
- Kääntyykö itsenäisyyspäivän äärioikeistolaisen soihtukulkueen osallistujamäärä laskuun jo tänä vuonna? (2018)
- Meidän kaikkien velvollisuus on yhdessä vastustaa natseja (2018)