Mikä on liike?

Leeds Mayday Group pohtii vuonna 2002 julkaistussa artikkelissa globalisaation vastaisen liikkeen ja laajemmin aktivismin rajoja (itse)kriittisesti sekä erityisesti suhteessa työhön ja elämään. Toimitus käänsi tekstin suomeksi.

Joukko vailla voimaa? Kaksivuotisesta Joukkovoimasta ja vähän muustakin

Toistatuhatta ihmistä marssi syyskuun alussa Helsingissä hallitusta vastaan Sipilöinti seis! -mielenosoituksessa. Julkaisemme yhden marssille osallistuneen kirjoituksen Joukkovoimasta, jossa käydään läpi hallitusta ja sen leikkauspolitiikkaa vastustavan liikkeen historiaa ja kytkeytymistä muihin yhteiskunnallisiin kamppailuihin.

Vallankumouksellinen solidaarisuus: Rojava ja kansainvälinen taistelu

19. heinäkuuta 2017 tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Rojavan vallankumous alkoi Pohjois-Syyriassa. Toimitus julkaisee Rojavan vallankumouksen vuosipäivän kunniaksi yhdysvaltalaisen NYC Rojava Solidarity -ryhmän kirjoituksen vallankumouksellisesta solidaarisuudesta.

Kutsu: Propositio I

Kutsu (ransk. Appel) julkaistiin ensimmäistä kertaa ranskaksi vuonna 2004. Tästä lähtien kirjoitus on levinnyt ympäri maailmaa erilaisina käännöksinä ja omakustannepainatuksina. Toimitus julkaisee Kutsun luku kerrallaan loppuvuoden aikana suomenkielisenä käännöksenä.

Trump ja globalisaation vastaisen liikkeen perintö

Herra Trump, on ollut todella yllättävää kuunnella presidentinvaalikampanjassa käyttämääsi kieltä: globalisaatio on paha asia, haluat mieluummin reilua kauppaa kuin vapaakauppaa ja maailmanlaajuiset eliitit ovat kimpussamme. Viimeksi kuullessani tällaista retoriikkaa olin piiritetyn kokoontumiskeskuksen sisäpuolella valmistautumassa poliisin rynnäkköön.

Voiton järkytys

David Graeberin artikkeli Voiton järkytys julkaistiin vuonna 2007, jolloin globalisaation vastainen liike oli jo vuosia sitten painunut pois julkisuudesta. Graeber toimi Yhdysvalloissa aktiivisesti globalisaation vastaisessa liikkeessä. Hänen artikkelinsa valottaa kahden eri vuosikymmenillä toimineen liikkeen historiallisen esimerkin kautta, miten yhteiskunnallista liikettä voi tarkastella jakamalla sen tavoitteet lyhyen-, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin.