David Graeberin kirjoitus vuodelta 2002 käsittelee globalisaation vastaista liikettä, uusia anarkisteja ja liikkeiden toimintatapoja
Avainsana: globalisaation vastainen liike
Näkymätön komitea: Ystävillemme-kirjan esittely Chiapasissa
Näkymätön komitea esittelee Chiapasissa pidetyssä luennossa Ystävillemme-kirjansa ydinteemat ja peilaa niitä zapatistiliikkeeseen ja muihin paikallisiin maailmoihin Meksikossa.
Kutsu: Propositio VII
Seitsemäs ja viimeinen luku kirjoituksesta Kutsu (ransk. Appel). Toimitus julkaisi Kutsun luku kerrallaan suomenkielisenä käännöksenä vuoden 2017 aikana.
Mikä on liike?
Leeds Mayday Group pohtii vuonna 2002 julkaistussa artikkelissa globalisaation vastaisen liikkeen ja laajemmin aktivismin rajoja (itse)kriittisesti sekä erityisesti suhteessa työhön ja elämään. Toimitus käänsi tekstin suomeksi.
Pääoman sodankäynnin taito
Berliiniläinen Theorie.Organisation.Praxis -ryhmä kirjoittaa antikapitalismista logistiikan ja infrastruktuurin näkökulmasta. Mitä on solidaarisuuden infrastruktuuri ja vastalogistiikka?
Kutsu: Propositio I
Kutsu (ransk. Appel) julkaistiin ensimmäistä kertaa ranskaksi vuonna 2004. Tästä lähtien kirjoitus on levinnyt ympäri maailmaa erilaisina käännöksinä ja omakustannepainatuksina. Toimitus julkaisee Kutsun luku kerrallaan loppuvuoden aikana suomenkielisenä käännöksenä.
Trump ja globalisaation vastaisen liikkeen perintö
Herra Trump, on ollut todella yllättävää kuunnella presidentinvaalikampanjassa käyttämääsi kieltä: globalisaatio on paha asia, haluat mieluummin reilua kauppaa kuin vapaakauppaa ja maailmanlaajuiset eliitit ovat kimpussamme. Viimeksi kuullessani tällaista retoriikkaa olin piiritetyn kokoontumiskeskuksen sisäpuolella valmistautumassa poliisin rynnäkköön.
Voiton järkytys
David Graeberin artikkeli Voiton järkytys julkaistiin vuonna 2007, jolloin globalisaation vastainen liike oli jo vuosia sitten painunut pois julkisuudesta. Graeber toimi Yhdysvalloissa aktiivisesti globalisaation vastaisessa liikkeessä. Hänen artikkelinsa valottaa kahden eri vuosikymmenillä toimineen liikkeen historiallisen esimerkin kautta, miten yhteiskunnallista liikettä voi tarkastella jakamalla sen tavoitteet lyhyen-, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin.